Äiti Maria

Marian sielu maapallolla

Atlantiksen alkuaikoina Maria, Äitisäteen (Mother Ray - Mary) ruumiillistuma palveli Totuudentemppelissä. Siellä hän korkeimman Jumalan papittarena hoiti viidennen säteen smaragditulta. Hän palveli Totuuden mestareiden alaisuudessa yhdessä muiden temppelineitsyiden kanssa, ja yhdessä he opiskelivat parantamisen taitoja sekä tekivät niitä harjoituksia, joita vaaditaan jokaiselta sielulta, joka haluaa ylistää Herran tietoisuutta.

Maria työskenteli niiden lakien parissa, jotka hallitsevat Jumalan energioiden virtaa Hengen tasoilta Materian tasoille. Hän oppi, että kaikki sairaudet, rappiotilat ja kuolema johtuvat valon virtauksen tukkeutumisesta ihmisen neljän alemman kehon jossain kohdassa. Tämä energian tukkeutuminen johtuu yksilön Pyhän Tulen väärinkäytöstä ja siihen liittyvästä karmasta.

Hän oppi, että sairauksien parantamisen avain on alempien kehojen valokeskusten läpivirtauksien harmonisoinnissa ja että sydämen maljassa olevan henkiinheräämisen liekin spiraalien vihkimyksellä voidaan kuoleman ja rappion prosessien suunta kääntää. Hänen ohjaajansa osoittivat hänelle kuinka kerran sytytettyinä näitä spiraaleja laajennetaan. Silloin ne sulkevat sisäänsä koko olemuksen ja tietoisuuden, kunnes ihmisestä tulee valkoisen tulen sykkivä sfääri, helvetin ja kuoleman voittaja: Katoamaton.

Niinpä kauan sitten Totuudentemppelissä uskonto ja tiede seisoivat Alfan ja Omegan pilareina ja Maria teki kokeiluja niiden virtauksen lakien kanssa, jotka hallitsevat myös presipitaation tiedettä. Tiesikö hän silloin, että toisessa elämässä hänet valittaisiin kantamaan Jumalan Poikaa, joka todistaisi nämä lait muuttamalla veden viiniksi, parantamalla surkastuneen käden, moninkertaistamalla leivän ja kalan ja monilla muilla niin kutsutuilla ihmeillä, joilla hän esittelisi maailmalle Pyhän Tieteen ylivertaiset menettelytavat?

Kaikissa ruumiillistumissaan Maria työskenteli läheisesti kaksoisliekkinsä arkkienkeli Rafaelin kanssa. Rafael pysyi taivaassa (Hengen tasolla) kohdentaen Alfan energioita. Samalla Marian olinpaikkana oli maapallo (materian taso), jossa hän kohdensi Omegan energioita. Siten he yhdessä täyttivät Jumal-identiteettinsä lain ja olemisensa sfäärin. He todistivat, että "kuten ylhäällä niin myös alhaalla" Jumala on kaikkivoipa, kaikkitietävä ja kaikkialla läsnäoleva.

Jokaisessa elämässään Maria keskittyi yhä täydellisemmin Isän Pyhimmälle Kuvalle, joka ilmeni hänelle MINÄ OLEN Läsnäolona. Hänen keskittymisensä Pojan tahrattomalle kuvalle voimistui myös joka päivä. Samalla hän täydellisti neljää alempaa kehoaan välineeksi Pyhän Hengen ilmaisulle hänen sielussaan. Hänen kasvonsa loistivat sisäistä valoa ja hänen vaatteensa hulmusivat Liekin rytmissä. Hänen Kristusvalon ja Äitiliekin ylistyksensä piti itse asiassa yllä parantavaa keskittymää Totuudentemppelissä ja hänen päivittäinen omistautumisensa sai tämän säteilyn laajenemaan koko Atlantiksen alueelle. Ollen yhtä Kosmisen Neitsyen kanssa hän oli temppelineitsyt koko ruumiillistumansa ajan. Hän jätti jälkeensä keskittymän ja liekin, joka tulee nousemaan uudelleen Uudessa Atlantiksessa vaalimaan parantamisen taidon perusteita niiden sydämissä, jotka Lain turvissa ovat ihmissuvun todellisia parantajia.

Profeetta Samuelin aikana Herra kutsui Marian Iisain vaimoksi ja hänen kahdeksan lapsensa äidiksi. Yhä täyttäen rooliaan Äitisäteenä tässä sielunsa ruumiillistumassa maan päällä Maria ylisti Kristuksen seitsemän säteen valoa Iisain seitsemässä ensimmäisessä pojassa. Mutta nuorimmassa, Daavidissa, hän kirkasti Herran prismasta tulevaa koko hyveiden täyteyttä sekä myös kahdeksannen säteen majesteettisuutta ja mestaruutta. Tästä Daavid oli esimerkki hallinnossaan ja sitä hän ylisti psalmeissaan.

Jeesuksen äidin syntymä

Viimeisessä ruumiillistumassaan "siunattu ja iäisesti autuas Neitsyt Maria, joka polveutui Daavidin kuninkaallisesta rodusta ja suvusta, syntyi Nasaretin kaupungissa. Hän sai kasvatuksensa Herran temppelissä Jerusalemissa. Isän nimi oli Joakim ja äidin nimi Anna. Isän suku oli Galileasta ja Nasaretin kaupungista. Hänen äitinsä suku oli Betlehemistä. Jumalan silmien edessä heidän elämänsä oli yksinkertaista. Jumalan silmien edessä se oli oikeaa sekä ihmisten edessä harrasta ja moitteetonta."[1] Näin lukee Marian syntymän evankeliumissa, jonka tekijänä pidetään Pyhää Matteusta. Varhaiskristityt pitivät tätä Jeremian kirjastoon sisältyvää evankeliumia autenttisena.

Anna ja Joakim olivat Veljeskunnan vihittyjä ja he seurasivat monia essealaisen yhteisön opetuksia. Muiden henkisten harjoitusten ohella he seurasivat tiukkaa ruokavaliota ja harjoittivat tiettyjä temppelirituaaleja, jotka vastasivat mestareiden retriiteissä annettuja Kristuksen mystisiä opetuksia. Rukous ja paastoaminen oli heille elämäntapa.

Koska Anna ja Joakim luovuttivat elämänsä Jumalan suunnitelman toteuttamiselle, Maria syntyi heille. Heidät valittiin palvelemaan, koska he valitsivat palvelemisen, ja heidän omistautumisensa oli jatkunut jo vuosisatoja heidän aikaisemmissa elämissään niin maan päällä kuin taivaassa. Taivaallisen protokollan mukaisesti Herran enkeli ilmestyi heille ilmoittaakseen Neitsyen syntymästä. Enkeli kertoi heille, että heidän tyttärensä tulisi neitsyenä kantamaan Jumalan Poikaa, joka todistaisi Juudean väkijoukkojen edessä Jumalallisen alkemian lait sekä Kristukseksi tulleen miehen tai naisen mahdollisuuden tulla synnin, sairauden ja kuoleman herraksi.

Marian lapsuus

Marian lapsuuden kuvaus on täynnä Jumalan hellyyttä, joka ympäröi ruumiillistunutta Enkelien Kuningatarta. Tuleva Pyhän Hengen morsian esiteltiin temppelissä kolmevuotiaana. Sanotaan, että hänen vanhempansa asettivat hänet ensimmäiselle askelmalle viidentoista askelman portaikolla, joka symboloi tasojen psalmien vihkimyksiä (Psalmit 120-134). Lapsi nousi askelmat yksi toisensa jälkeen "ilman mitään ohjaavaa tai nostavaa apua". Siten hän osoitti, että hän oli käynyt läpi nämä vihkimykset toisissa elämissä ja oli siis henkisesti valmistautunut toteuttamaan elämäntehtävänsä. "Niinpä", kommentoi Matteus, "Herra teki Hänen Neitsyensä varhaislapsuudessa tämän erityislaatuisen työn ja todisti tällä ihmeellä, miten suuri tästä Neitsyestä oli tämän jälkeen tuleva." [2] Siksi Maria jätettiin toisten neitsyeiden kanssa temppelin asunsijoille, jotta hän saisi siellä kasvatuksensa. Annettuaan uhrinsa lain tavan mukaan ja täytettyään pyhän lupauksensa hänen vanhempansa palasivat kotiin.

Matteuksen kuvaus Marian päivittäisestä yhteydestä taivaallisen hierarkian kanssa on arvokas kaikille, jotka tuntevat Marian sielun kauneuden. "Kun Herran Neitsyt kasvoi, kasvoi myös hänen täydellisyytensä. Psalmien sanonnan mukaisesti hänen isänsä ja äitinsä luopuivat hänestä mutta Herra piti hänestä huolen. Joka päivä hän kävi keskustelua enkelien kanssa. Joka päivä hän vastaanotti vierailijoita Jumalan luota, jotka suojasivat häntä kaikenlaiselta pahalta ja saivat aikaan hänelle runsaasti hyvää. Kun hän vihdoin saavutti neljäntoista vuoden iän, pahat ihmiset eivät voineet syyttää häntä millään moitteen sanalla ja hänet tuntevat hyvät ihmiset ihailivat hänen elämäänsä ja puhettaan.”[3]

Kihlaus Joosefin kanssa

Matteuksen mukaan Marian ollessa neljätoista vuotta, ylipappi julkisesti määräsi, että kaikkien temppelineitsyiden, "ollessaan nyt asianmukaisesti kypsiä, tulisi maansa tapojen mukaisesti avioitua. Kaikki muut neitsyet olivat valmiita tottelemaan tätä käskyä, mutta Maria ainoana Herran Neitsyenä vastasi, ettei voinut suostua tähän. Hän ilmoitti syyksi, että sekä hän, että hänen vanhempansa olivat omistaneet hänet Herran palvelukseen. Sen lisäksi hän oli antanut Herralle neitseyden pyhän lupauksen, jota hän oli päättänyt olla koskaan rikomatta."[4] Pappi oli ymmällään ja määräsi "että lähestyvän juhlan aikana kaikkien Jerusalemin ja lähialueiden keskeisten henkilöiden tulisi kokontua. Hän halusi käydä neuvonpitoa siitä, miten parhaiten edetä näin vaikean tapauksen kanssa. Kokoonnuttuaan he yksimielisesti päättivät tavoitella Herraa ja kysyä häneltä neuvoa tässä asiassa. Kun kaikki rukoilivat, meni ylipappi tavanomaiseen tapaan kysymään neuvoa Jumalalta.

"Välittömästi arkista ja armoistuimesta kuului ääni, jonka kaikki paikalla olevat kuulivat. Äänen mukaan kysymys siitä kenelle Neitsyt tulisi antaa ja kihlata täytyy saada selville Jesajan ennustuksen mukaisesti. Jesajan mukaan Iisain suvusta nousee oksa. Kukka puhkeaa sen juuresta ja Herran Henki tulee hänen ylleen. Hänet täyttää Viisauden ja Ymmärryksen Henki, Neuvonannon ja Voiman Henki, Tiedon ja Hurskauden Henki ja Herran pelon Henki."

"Ennustuksen mukaisesti hän määräsi, että kaikkien naimakelpoisten ja naimattomien Daavidin suvun ja perheen miehien tulisi tuoda oksa alttarille. Hän, jonka oksasta puhkeaa kukka, jonka ylle Herran Henki istuutuu kyyhkysenä, tulisi olemaan se mies, jolle Neitsyt annettaisiin ja kihlattaisiin."[5]

Mutta Matteus kertoo meille, että Joosef, joka oli jo ikääntynyt "veti oksansa pois kun kaikki muut toivat omansa. Kun sitten mitään taivaalliselle äänelle mieleistä ei ilmaantunut, katsoi ylipappi sopivaksi kysyä uudelleen Jumalalta neuvoa. Jumala vastasi, että ainoa koolle kutsutuista, joka ei tuonut oksaa oli se, jolle Neitsyt tuli kihlata. Joosefia oli siten petetty. Kun hän toi oksan ja kyyhkynen taivaasta laskeutui sen päähän, näkivät kaikki selvästi, että Neitsyt tuli kihlata hänelle." [6]

Niin Maria kihlattiin Joosefille. Matteuksen versiossa Joosef palasi Beetlehemiin valmistellakseen häitä ja Maria seitsemän neitsyen seurassa palasi vanhempiensa taloon Galileassa, kun taas Jaakobin mukaan Joosef otti Marian taloonsa ja lähti sitten hoitamaan rakennustoimintaansa jättäen Marian yksin.

Jeesuksen syntymän ilmoitus

Jaakob sanoo protevankeliumissaan, että kun Maria oli vielä kihlattu, hän oli yksi muutamista neitsyistä, jotka valittiin kutomaan uutta verhoa temppeliin. Kun hän oli kutomassa purppuraa, "hän otti ruukun ja lähti hakemaan vettä ja kuuli äänen sanovan hänelle: ”Terve, armoitettu, Herra on sinun kanssasi. Siunattu olet sinä naisten joukossa.” [7] Tämä on kuvaus arkkienkeli Gabrielin ilmoituksesta, että Mariassa sikiää Kristus Pyhän Hengen voimasta.

"Ja hän katsoi oikealle ja vasemmalle nähdäkseen, mistä ääni kuului. Vavisten hän hän meni kotiinsa ja pani pois vesiastian. Hän otti purppuran ja istui alas kutomaan. Ja katso, Herran enkeli seisoi hänen vierellään sanoen: 'Älä pelkää, Maria, sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.' Kuultuaan tämän hän ihmetteli, mitä tällainen tervehdys mahtoi merkitä.”

”Ja enkeli sanoi hänelle: ’ Herra on kanssasi ja ja sinä tulet raskaaksi.’ Maria vastasi: 'Mitä! Minäkö tulisin raskaaksi elävästä Jumalasta ja synnyttäisin niinkuin kaikki naiset?' Mutta enkeli vastasi: 'Ei niin, oi Maria, vaan Pyhä Henki tulee yllesi ja Korkeimman voima varjoaa sinut. Siksi hän, joka sinusta syntyy, on pyhä ja häntä kutsutaan elävän Jumalan Pojaksi. Annat hänelle nimen Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa heidän synneistään. Ja katso, sinun serkkusi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on nyt kuudennella kuukaudella, hän, jota on pidetty hedelmättömänä. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta.' Maria sanoi: 'Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.'”[8]

Kun Maria sai kudottua purppuran valmiiksi, hän vei sen ylipapille. Tämä siunasi häntä ja sanoi:"Maria, Herra Jumala on tehnyt nimesi suureksi ja olet oleva siunattu kaikkina maan aikakausina."[9] Kuten Luukkaan evankeliumissa niin Jaakobin kuvauksessakin Marian vierailua Elisabet-serkkunsa luokse leimasi Johannes Kastajan hypähdys ja hänen tulensa siunaus. Elisabet, joka kantoi Jumalan lähettilästä, joka kulkisi Jeesuksen edellä, huudahti Marian saapuessa:"Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee luokseni? Sillä katso! Samassa kun tervehdyksesi tuli korviini hän, joka on kohdussani, hypähti ja siunasi sinua."[10]

Kun Marian vatsa kasvoi, Joosef oli kovin vaivautunut hänen tilastaan ja päätti viedä hänet salaa pois. Herran enkeli kuitenkin ilmestyi hänelle kertoen, että kyse ei ollut ihmisen vaan Pyhän Hengen aikaansaannoksesta. Jaakob kertoo, että kirjanoppinut Annas vieraili Joosefin luona ja nähtyään Marian raskaana hän ilmoitti ylipapille, että Joosef oli salaa avioitunut Marian kanssa.

"Tämän vuoksi Maria ja Joosef tuotiin oikeuden eteen ja pappi sanoi hänelle: 'Maria, mitä olet tehnyt? Miksi olet halventanut sielusi ja unohtanut Jumalan, vaikka sait kasvatuksesi Pyhimmästä Pyhimmässä ja sait ruokaa enkelten kädestä ja kuulit heidän laulunsa? Miksi olet tehnyt tämän?' Johon hän kyynelten tulvassa vastasi: 'Niin totta kuin Herra Jumalani elää, olen viaton hänen silmissään, sillä olen koskematon.' Silloin pappi sanoi Joosefille: 'Miksi olet tehnyt tämän?' Ja Joosef vastasi: 'Niin totta kuin Herra Jumalani elää, en ole koskenut häneen.'”

"Mutta pappi sanoi: 'Älä valehtele vaan kerro totuus. Olet salaa avioitunut hänen kanssaan jättämällä asian Israelin lapsilta salaan, etkä ole nöyrtynyt Jumalan voimallisen käden edessä, jotta siemenesi voitaisiin siunata.' Joosef oli vaiti. Silloin pappi sanoi Joosefille: 'Sinun tulee palauttaa Herran temppeliin Neitsyt, jonka olet sieltä ottanut.' Joosef nyyhkytti katkerasti ja pappi lisäsi: 'Te saatte molemmat juoda Herran vettä, joka on koetukseksi, ja niin teidän paha tekonne tulee esille.' Silloin pappi otti veden, pakotti Joosefin juomaan sen ja lähetti hänet vuoristoon. Kun hän palasi täysin terveenä, kaikki ihmiset kummastelivat sitä, että hänen syyllisyytensä ei paljastunut. Niinpä pappi sanoi: 'Koskapa Herra ei ole tehnyt synneistäsi ilmeisiä, en minäkään tuomitse sinua.’ Ja hän lähetti heidät pois. Silloin Joosef otti Marian mukaansa ja meni taloonsa, iloiten ja ylistäen Israelin Jumalaa.”[11]

Jeesuksen syntymä

Yleisesti hyväksytty versio tapahtumista Jeesuksen syntymän ympärillä on hyvin tunnettu. Seuraavan otteen, jota varhaiset kirkon isät eivät sisällyttäneet Uuteen Testamenttiin, oletetaan tulevan Tuomaksen evankeliumista:

"Aleksanterin ajan vuonna 309, Augustus julkaisi määräyksen, että kaikkien tulisi mennä verollepanolle omassa maassaan. Joosef lähti siksi puolisonsa Marian kanssa Jerusalemiin ja tuli sitten Betlehemiin, jotta hänen perheensä voisi maksaa veronsa isiensä kaupungissa. Ja kun he tulivat luolan luo, Maria tunnusti Joosefille, että hänen synnytyksensä aika oli tullut ja ettei hän voisi jatkaa kaupunkiin. Hän sanoi: 'Menkäämme tähän luolaan.' Aurinko oli silloin miltei jo laskemassa."

"Mutta Joosef kiiruhti pois löytääkseen hänelle kätilön, ja kun hän näki vanhan heprealaisen naisen, joka oli Jerusalemista, hän sanoi tälle: 'Pyydän, vaimo hyvä, että tulisitte tuohon luolaan ja näkisitte naisen, joka on valmis synnyttämään.' Auringonlaskun jälkeen vanha nainen ja Joosef hänen mukanaan saapuivat luolalle ja menivät sisälle. Ja katso, se oli täynnä valoa, joka oli kirkkaampaa kuin lamppujen, kynttilöiden ja itse auringon valo. Lapsi, joka oli kääritty kapaloihin, imi äitinsä Pyhän Marian rintaa."

"Kun he molemmat näkivät tämän valon, he olivat kummissaan. Vanha nainen kysyi Pyhältä Marialta: 'Oletko sinä tämän lapsen äiti?' Pyhä Maria vastasi olevansa. Siihen vanha nainen sanoi: 'Olet kovin erilainen kaikista muista naisista.' Pyhä Maria vastasi: 'Kuten ei ole toista lasta kuten poikani, ei ole toista naista kuten hänen äitinsä.’ Vanha nainen vastasi ja sanoi: 'Teidän armonne, olen tullut tänne, jotta voisin saada ikuisen palkan.' Silloin Pyhä Maria sanoi hänelle: 'Aseta kätesi lapsen päälle.' Kun hän teki sen, hän tuli täysin terveeksi. Ja kun hän oli lähdössä, hän sanoi: 'Tästä lähtien kaikkina elämäni päivinä omistaudun ja olen tämän lapsen palvelija.'"

Tämän jälkeen kun paimenet olivat saapuneet ja tehneet tulen, he tavattomasti iloitsivat. Taivaalliset joukot ilmestyivät heille ylistäen ja palvoen korkeinta Jumalaa. Ja kun paimenet ottivat tähän osaa, luola näytti silloin loistavalta temppeliltä, sillä sekä enkelten että ihmisten kielet yhdistyivät Jumalan palvonnassa ja ylistyksessä, Herran Kristuksen syntymän johdosta. Kun vanha heprealainen nainen näki kaikki nämä ilmeiset ihmeet, hän ylisti Jumalaa ja sanoi: 'Kiitän sinua, Oi Jumala, Sinä Israelin Jumala, sillä silmäni ovat nähneet maailman Vapahtajan."[12]

Terve Maria

Terve Maria armoitettu
Herra sinun kanssasi
Siunattu sinä vaimojen joukossa
ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus

Pyhä Maria Jumalan äiti
rukoile Jumalan poikien ja tyttärien puolesta
nyt ja hetkellä kun voitamme
synnin, sairauden ja kuoleman

Viitteet:

[1] The Lost Books of the Bible (Cleveland and New York: World Publishing Co., 1926) The Gospel of the Birth of Mary I:1-3.
[2] Lost Books, Birth of Mary IV.
[3] Ed. teos, V 1-3.
[4] Ed. teos, V 4-6.
[5] Ed. teos, V:10-17.
[6] Ed. teos, VI:1-5.
[7] Lost Books, The Protevangelion IX:7.
[8] Ed. teos, IX:8-17
[9] Ed. teos, IX:18.
[10] Luuk. 1:39-56. Lost Books, Proteevangelion IX:20-21.
[11] Ed. teos, XI:8-22.
[12] Lost Books, The first Gospel of the Infancy of Jesus Christ I:4-21.

Ote kirjasta Mark ja Elizabeth Prophet: My Soul Doth Magnify the Lord! sivut 25-39. Copyright 1974, 1977, 1978, 1979, 1986, 1998
Church Universal and Triumphant