Kuan Yin – Myötätuntoinen vapahtajatar

Kuan Yin – Myötätuntoinen vapahtajatar

Kuan Yin on idän myötätuntoinen vapahtajatar. Idässä tämän Armon Äidin alttareita on kaikkialla: temppeleissä,

kodeissa ja tienvarsien luolissa. Kuan Yinin uskolliset palvojat rukoilevat lakkaamatta hänen läsnäoloaan ja liekkiään etsiessään hänen ohjaustaan ja apuaan kaikilla elämänalueilla.

Kuan Yinin polku ja opetukset herättävät kiinnostusta myös länsimaissa, vaikka hän onkin edelleen osa idän kulttuuria. Länsimaiset palvojat ajattelevat, että Armon Jumalattaren voimakas läsnäolo valaisee ja tukee seitsemättä eli Vesimiehen aikakautta, kuten Neitsyt Mariakin.

Kuan Yinin palvonnan pitkä historia valaisee tämän valonkantajan luonnetta ja esimerkkiä. Hän ei ole vain antanut henkeään ystäviensä puolesta vaan myös tullut uudelleen henkiin yhä uudelleen välittäjänä ja taakankantajana. Vuosisatojen ajan Kuan Yin on ilmentänyt suurelti mahajana-buddhalaisuuden ihannetta ”bodhisattvan” roolissaan (kiinaksi ”p’u-sa). Bodhisattva on kirjaimellisesti ”bodhiolento tai valaistunut”, jonka on tarkoitus tulla buddhaksi, mutta joka on luopunut Nirvanan autuudesta luvaten pelastaa kaikki Jumalan lapset.

Kuan Yiniä kutsutaan usein nimellä Kuan Shih Yin. Se tarkoittaa ”hän, joka ottaa huomioon, näkee tai kuulee maailman äänet”. Legendan mukaan Kuan Yin oli juuri astumassa taivaaseen mutta pysähtyi sen kynnyksellä, kun maailman valitus kantautui hänen korviinsa.

Oppineet väittelevät yhä vilkkaasti naispuolisen bodhisattva Kuan Yinin palvonnan alkuperästä. Häntä pidetään naispuolisena muotona Avalokiteshvarasta (sanskritia), joka on Intian buddhalaisuuden myötätuntoinen bodhisattva. Kiinassa Avalokiteshvaraa alettiin palvoa 200-luvulla.

Oppineet uskovat, että buddhalainen munkki ja kääntäjä Kumarajiva oli ensimmäinen, joka mainitsi Kuan Yinin naispuolisesta muodosta kiinankielisessä käännöksessään Lootus-sutrasta 406 jKr. Kumarajiva mainitsee kaikkiaan 33 bodhisattvaa, joista seitsemän on naispuolisia (hartaat kiinalaiset ja japanilaiset buddhalaiset ovat siitä lähtien yhdistäneet numeron 33 Kuan Yiniin).

Niinkin myöhään kuin 900-luvulla Kuan Yin kuvattiin miespuolisena. Tilanne oli kuitenkin muuttunut jo T’ang dynastian aikana 700-luvulla, kun tantrinen buddhalaisuus tuli Kiinaan. Kuva taivaallisesta bodhisattvasta, kauniisiin valkoisiin vaatteisiin pukeutuneesta jumalattaresta, tuli hallitsevaksi, ja palvontakultti hänen ympärillään kasvatti suosiotaan. 800-luvulla jokaisessa Kiinan buddhalaisessa luostarissa oli Kuan Yinin patsas.

Huolimatta väittelystä Kuan Yinin alkuperästä naispuolisena olentona, ei bodhisattvan kuvaaminen sekä jumalana että jumalattarena ole ristiriidassa buddhalaisen opin kanssa. Kirjoitukset selittävät, että bodhisattvalla on valta ruumiillistua missä tahansa muodossa: miehenä, naisena, lapsena, jopa eläimenä, riippuen pelastettavan olennon luonnosta. Kuten Lootus-sutra kertoo, bodhisattva Kuan Shih Yin ”turvautuu moniin muotoihin, kun hän kulkee maailmassa johdattaen

Kuan Yin

olentoja pelastukseen”.[1]

Yleisesti uskotaan, että 700 eKr. elänyt buddhalainen pyhimys, kiinalainen prinsessa Miao Shan oli Kuan Yin. Tämä 1100-luvulla syntynyt legenda vahvistaa kuvaa bodhisattvasta naisena. Tuolloin buddhalaisia munkkeja asettui P’u-t’o Shanin pyhälle vuoristosaarelle Chusan saaristoon Chekiangin rannikolla. Sanotaan, että Miao Shan eli siellä yhdeksän vuotta parantaen sekä pelastaen merimiehiä haaksirikolta. Saarelta Kuan Yinin palvonta levisi koko Pohjois-Kiinaan.

Tästä kuvankauniista saaresta tuli myötätuntoisen vapahtajattaren palvonnan keskus. Joukoittain pyhiinvaeltajia matkasi Kiinan syrjäisimmistä osista ja jopa Mantšuriasta, Mongoliasta ja Tiibetistä osallistuakseen juhlallisiin palvontamenoihin. Yhteen aikaan saarella oli yli sata temppeliä ja yli tuhat munkkia. P’u-t’o saaren kertomukset käsittelevät lukuisia Kuan Yinin tekemiä ihmeitä ja hänen ilmestyksiään. Hänen uskotaan paljastavan itsensä uskollisille saaren tietyssä luolassa.

Buddhalaisuuden puhtaan maan suuntauksessa Kuan Yin on osa hallitsevaa kolmikkoa. Kolmikkoa kuvataan usein temppeleissä, ja se on suosittu aihe buddhalaisessa taiteessa. Keskellä on Rajattoman Valon Buddha, Amitabha (A-mi-t’o Fo kiinaksi, Amida japaniksi). Hänen oikealla puolellaan on voiman bodhisattva Mahasthamaprapta ja vasemmalla puolellaan Kuan Yin ilmaisemassa loputonta armoa.

Buddhalaisessa teologiassa Kuan Yin kuvataan joskus pelastuksen veneen kapteenina. Hän ohjaa sieluja Amitabhan läntiseen paratiisiin tai puhtaaseen maahan. Se on autuuden maa, johon sielut voivat uudelleen syntyä saadakseen jatkuvaa ohjausta valaistumisen ja täydellistymisen päämäärän saavuttamiseksi. Matka puhtaaseen maahan esitetään usein puukaiverruksissa. Niissä kuvataan veneitä, jotka ovat täynnä Amitabhan seuraajia kapteeni Kuan Yinin alaisuudessa.

Amitabhan hahmoa rakastavat ne buddhalaiset, jotka haluavat uudelleen syntyä hänen läntiseen paratiisiinsa ja vapautua jälleensyntymän pyörästä. Amitabhasta sanotaan, että hän on mystisessä tai henkisessä mielessä Kuan Yinin isä. Mahajana-koulukunnan legendan mukaan Avalokiteshvara syntyi valkoisen valon säteestä, joka lähti Amitabhan

Kuan Yin riding dragon

oikeasta silmästä tämän ollessa haltioituneessa tilassa.

Amitabha ilmaisee myötätunnon ominaisuutta sen ylimmässä muodossa. Avalokiteshvaraa tai Kuan Yiniä pidetään Amitabhan suuren myötätunnon, maha karunan, virtauksena. Hän on myötätunnon säteily tai ruumiillistuma. Monet Kuan Yinin kuvat tunnistaa pienestä Amitabhan kuvasta hänen kruunussaan. Uskotaan, että armollisena vapahtajattarena Kuan Yin ilmaisee Amitabhan myötätuntoa suoraviivaisemmin ja henkilökohtaisemmin. Niinpä osoittaessaan rukouksensa Kuan Yinille saa vastauksen nopeammin.

Kuan Yiniä kuvataan monella tavalla, ja jokainen kuvaustapa paljastaa jonkin ainutlaatuisen puolen hänen armollisesta läsnäolostaan. Kauniina, armollisena ja myötätuntoisena tämä suurenmoinen Armon Jumalatar edustaa naiseuden ihannetta idässä. Hänet kuvataan usein sirona naisena, jolla on hulmuavat valkoiset vaatteet ja joka kantaa vasemmassa kädessään valkoista lootusta, puhtauden symbolia. Kuan Yinin koristeltu muoto kuvaa hänen saavutuksiaan bodhisattvana; koristeiden puuttuminen taas merkitsee hänen suurta hyveellisyyttään.

Kuan Yinin läsnäolo levittäytyy laajalle koteihin ja temppeleihin kuvissa, joissa hän on ”lasten antaja”. Suuri valkoinen verho peittää hänen koko muotonsa ja hän saattaa istua lootuksella. Usein hänet kuvataan lapsi käsivarsilla, lähellä jalkoja tai polvella tai monen lapsen kanssa. Tässä roolissa Kuan Yiniin viitataan myös ”kunnioitettuna valkopukuisena”. Joskus hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan ovat hänen kaksi seuralaistaan, Shan-ts’ai Tung-tsi (”erinomaisen kyvykäs nuori mies”) ja Lung-wang Nu (”lohikäärmekuninkaan tytär”).

Kuan Yin tunnetaan myös P’u-t’o Shania suojelevana bodhisattvana, Etelämeren rakastajana ja kalastajien suojeluspyhimyksenä. Näissä rooleissaan hän ylittää meren istuen tai seisoen lootuksella tai pitäen jalkaansa lohikäärmeen pään päällä.

Kuten Avalokiteshvara, Kuan Yin kuvataan tuhatkäsivartisena sekä monisilmäisenä, -kätisenä ja -päisenä. Joskus hänen jokaisessa kämmenessään on silmä, ja tavallisesti häntä kutsutaan ”tuhatkätiseksi ja tuhatsilmäiseksi” boddhisattvaksi. Tässä muodossaan hän edustaa kaikkialla läsnä olevaa äitiä, joka katsoo samanaikaisesti joka suuntaan, aistii ihmiskunnan koettelemukset ja ojentaa monet käsivartensa lievittääkseen niitä loputtomilla armonilmaisuillaan.

Kuan Yinilla on monta tunnusmerkkiä. Pajunoksalla hän pirskottaa jumalallista elämännektaria. Arvokkaassa maljassa hänellä on myötätunnon ja viisauden nektaria; nämä ominaisuudet ovat bodhisattvan tuntomerkkejä. Kyyhkynen edustaa hedelmällisyyttä. Rukouskirja tai kirjakäärö hänen kädessään edustaa Buddhan tai sutran (buddhalainen teksti) dharmaa eli opetusta, jota Miao Shanin sanotaan jatkuvasti lausuneen. Kaulaa koristamassa Kuan Yinillä on rukousnauha, jolla hän kutsuu buddhia avuksi.

Avalokiteshvaralla on usein kuvissa rukousnauha. Kerrotaan, että hän syntyi oikeassa kädessään valkoinen, kristallinen rukousnauha ja vasemmassa kädessään valkoinen lootus. Opetuksen mukaan rukousnauhan helmet esittävät kaikkia eläviä olentoja. Helmien pyörittäminen taas esittää Avalokiteshvaraa ohjaamassa kaikkia olentoja nirvanaan, pois kurjuuden tilasta ja jälleensyntymän pyörästä.

Nykyään Kuan Yiniä palvovat sekä taolaiset että mahajana-buddhalaiset, erityisesti Taiwanissa, Japanissa, Koreassa ja uudelleen kotimaassaan Kiinassa. Siellä kommunistit tukahduttivat buddhalaisuuden kulttuurivallankumouksen aikana (1966-69). Kuan Yin on naisten, merimiesten, kauppiaiden, käsityöläisten ja oikeuden eteen joutuvien suojelija. Erityisesti häntä kutsuvat ne, jotka haluavat lapsia. Kuan Yinin roolia buddhalaisena madonnana on verrattu Marian, Jeesuksen äidin rooliin lännessä, onhan Kuan Yin rakastettu äitihahmo ja jumalallinen välittäjätär, joka on lähellä palvojiensa päivittäisiä toimia.

Monet uskovat epäröimättä Kuan Yinin pelastavaan armoon ja parantavaan voimaan. He uskovat, että jo pelkkä Kuan Yinin nimen lausuminen tuo hänet välittömästi paikalle. Yksi kaikkein kuuluisimmista boddhisattvaan liittyvistä teksteistä on muinainen Lootus-sutra. Sen 25. luku on omistettu Kuan Yinille ja tunnetaan ”Kuan Yinin sutrana”. Sutra kuvaa kolmeatoista uhkaavaa onnettomuutta mukaan lukien haaksirikko, tulipalo, vangitseminen, ryöstö, demonit, tappava myrkky ja karmallinen koetus, joista palvoja pelastuu kohdistaessaan ajatuksensa Kuan Yinin voimaan. Tekstiä tulee lausua monta kertaa päivässä, jos tahtoo kokea sen lupaamat edut.

Uskolliset palvojat kutsuvat bodhisattvan voimaa ja armollista väliintuloa myös mantralla ”Om mani padme hum”. Se merkitsee ”terve lootuksen jalokivi” tai ”terve Avalokiteshvara, lootuksen jalokivi palvojan sydämessä”. Kaikkialla Tiibetissä ja Ladakhissa buddhalaiset ylistävät Avalokiteshvaraa tasapintaisissa rukouskivissään, mani-kivissä. He ovat kirjoittaneet niihin ”Om mani padme hum” pyhänä uhrina Avalokiteshvaralle. Tuhansia tällaisia kiviä on käytetty mani-seinien rakentamiseen, jotka reunustavat kyliin ja luostareihin johtavia teitä.

Kuan Yinin uskotaan ilmestyvän taivaalle tai laineille pelastamaan niitä, jotka kutsuvat häntä vaaran kohdatessa. Omakohtaisia kertomuksia voi kuulla esimerkiksi Taiwanissa. Siellä jotkut kertovat, että toisessa maailmansodassa Yhdysvaltojen pommittaessa Japanin hallussaan pitämää Taiwania, Kuan Yin ilmestyi taivaalle nuorena neitona. Hän otti kiinni pommeja ja peitti ne valkoiseen vaatteeseensa, jotta ne eivät räjähtäisi.

Niinpä alttareita Armon Jumalattarelle löytyy kaikkialta: kaupoista, ravintoloista, jopa taksien kojelaudalta. Kodeissa häntä palvotaan perinteisellä pai pai rukousrituaalilla, johon kuuluu suitsuke ja kuvitetut rukoukset. Niissä Kuan Yin, lootuskukat tai pagodit sekä sadat pienet ympyrät on luonnosteltu paperiarkille. Ympyrä täytetään, kun tehdään novena sukulaiselle, ystävälle tai itselle. Novenassa lausutaan rukoussarjoja tai luetaan sutria. Kuvitettua rukousta kutsutaan ”pelastuksen laivaksi”, koska sen avulla vainajat pelastuvat helvetin vaaroista ja uskolliset sielut johdatetaan turvallisesti Amitabhan taivaaseen. Kuan Yiniä palvotaan uskollisesti paitsi yksityiskohtaisia litanioita ja rukouksissa sisältävissä palveluissa, myös kansan suosimassa kirjallisuudessa, runoudessa ja ylistyshymneissä.

Merkittävien tapahtumien yhteydessä tai erityisen ongelman painaessa Kuan Yinin uskolliset seuraajat käyvät paikallisessa temppelissä tai tekevät pyhiinvaelluksia suurempiin temppeleihin. Kuan Yinin kunniaksi järjestetään vuosittain kolme juhlaa, jotka kiinalaisen kuukalenterin mukaan ovat 19. päivänä toisessa kuussa (syntymäpäiväjuhla), kuudennessa kuussa ja yhdeksännessä kuussa.

Suuren Valkoisen Veljeskunnan perinteessä Kuan Yin tunnetaan ylösnousseena leidimestarina, jonka virka ja arvonimi on Armon Jumalatar. Hänen sielunsa jumalallisia ominaisuuksia ovat armon laki, myötätunto ja anteeksianto. Hänellä oli useita elämiä ennen ylösnousemustaan tuhansia vuosia sitten. Hän on tehnyt pyhän boddhisattva-lupauksen opettaa ylösnousemattomille Jumalan lapsille, miten palvelemalla elämää rakkaudella ja käyttämällä violettiliekkiä puhutun Sanan tieteessä voi sovittaa karmansa ja täyttää jumalallisen suunnitelmansa.

Kuan Yin oli seitsemännen säteen chohan ennen ylösnoussut mestari Saint Germainia. Seitsemäs säde on vapauden, muuntumisen, armon ja oikeudenmukaisuuden säde. Nyt Kuan Yin on yksi Karman Neuvostossa palvelevista ylösnousseista mestareista. Neuvosto on oikeuden neuvosto. Se välittää karmaa maapallon evoluutioille: jakaa maapallon jokaiselle elämänvirralle mahdollisuuksia, armoa ja Herran totuudenmukaisia ja oikeamielisiä tuomioita. Kuan Yin on lisäksi hierarkkina Armon temppelissä, joka sijaitsee eetteritasolla Pekingin yläpuolella Kiinassa. Tähän temppeliin hän keskittää jumalallisen Äidin valon Kiinan ikivanhan maan lapsille sekä ihmiskunnan sieluille ja Jumalan pojille ja tyttärille.

1 Leon Hurvitz, Käänt. ”Scripture of the Lotus Blossom of the Fine Dharma (The Lotus Sutra)” (New York: Columbia University Press, 1976), s. 315.

Thirty-Three Manifestations of Kuan Yin